Ehdotuksia lähipäivän ryhmätöiden aiheiksi
Sanna Suoranta
18.5.2011/kesken

Omat lempparit:

* Projektipohjainen oppiminen ja sisällön käsittely yli kurssirajojen

* Opetussuunnitelmatyön suunnittelu ja tehostaminen

* Ajankäytön suunnittelun tukeminen


Opetuksen arvostuksen nosto. Pitää ottaa mukaan työn suoriutumisen arviointiin. Passiivisetkin saanee mukaan, jos tavoitteita on asetettu kehityskeskustelussa uran etenemisen toteutumisen ehdoiksi. 

opetuksen tuen pitäisi olla konkreettista, ei korkealentoista unelmamaailmaa esittelevää.


Johtaja on innostaja ja haastaja. opettajalla pitää olla vapauksia toteuttaa itseään.

opiskelijoiden sitouttaminen opintoihin on ongelma. nyt rakenteilla ja tavoilla indikoidaan, että aikaa voi käyttää (paremmin) johonkin muuhunkin. alkukokemus on tärkeä.

aito tuutorointi ja välittämisen tunteen saaminen opettajan ja opiskelijan välille

Osaamistavoitteet, ja opettajien sitoutuminen niihin.



Opetuksen tuottamisen hajaantuminen ohjelmassa useammalle laitokselle. 

Resrussien ohjaaminen opetukseen on haastavaa. yksi laitos kun ei vastaa yhdestä koulutusohjelmasta.

Johtaminen asiantuntijoiden johtamista. Muualla toteutettuja johtamisen onnistuneita käytäntöjä ei voi suoraan siirtää, mutta niistä voi oppia. Enenn ei ole juuri ollenkaan johdattu, vaan tutkijalla/opettajalla on ollut vapaus päättää (lisähaaste asiantuntijaorganisaation johtamiseen nähden)

Tutkimuksen yhdistäminen opetukseen.

Korkealentoisten aallon visioiden tavoitteiden jalkauttmaminen vaikeeta. strategia kaukana.

Opintojen nopeuttaminen. ensimmäisen vuoden kokemus. ylioppilaskunta ja killat on pihalla. 

Toimintaymprästö yhä kesken. paljon paukkuja menee sen miettimiseen, millä tasolla aalto/koulu/ala jne asioita tehdään. 

muutosväsymys ja kokoajan tulevat ylempää tulevat "lisätehtävät" (esim. TEE-arvio).

Miten saisi tuettua syväoppimista pintaoppimisen sijaan sekä elinikäistä oppimista. onko opetuksemme linjassa tulevaisuuden työelämän tarpeiden kanssa. pitäisi ottaa asioita esiin yli kurssirajojen, jolloin opiskelijat voisivat nähdä laajempia yhteyksiä asioiden välillä ja innostua. projetipohjaista oppimista lisää.

Pääaine on kasa yksittäisiä kursseja, ei selvää johtajaa, joka ottaisi kokonaisvastuun, kun proffia on useita. Jokainen proffa tekee vähän omiaan. Perusopetus muodostunut kollegiaalisella päätöksenteolla, jolla ei ole vahvaa johtajaa. onko kukaan oikeasti johdossa, ja voiko edes olla johtajaa? Laitosjohtajilla on liian suuri työkuorma. Pitäs olla opetuksesta vastaava varajohtaja. Esimiesketjut ei ole kunnossa. kaikki pohjautuu henkilösuhteisiin. 

Opettajien välinen kommunikaatio on epäformaalia ja henkilösuhtiesiin pohjaavaa. Pitäisi toimia vahvasti yhteen. Tarvisi vertaistukea.

Nykyinen tutkintorakenne on kankea. 

Opetusohjelma hajaantuu, kun opettajat kehittelevät kurssejaan eteenpäin. Kursseja on liikaa. 

Assarit ja opiskelijat jätetään yksin päättämään sen, mikä on tärkeintä tai järkevää.

Opetusohjelmaprosessi on hidas ja raskas. Kaiden tekeminen kolmella kielellä on työlästä. Se on optimoitu jonkun kummallisen tahon näkökulmasta toimivaksi, eikä siten ole hyvä kenellekään. 

Suomalaiset ovat jääneet kansainvälistymisen jalkoihin.