4. lähipäivä 19.8.2011 Aluksi meidät oli jaettu kolmeen ryhmään palautettujen ennakkotehtävien pohjalta. Pohdimme Keijon, Tuomaan, Kirstin ja Jarin kanssa kandiuudistuksen johtamista. Aika paljon puhuimme kyllä ihan itse kandiuudistuksenkin ongelmista. Esille nousi, että kandiuudistustakin tehdään "Aaltomaiseen tapaan" ylhäältä käskyttäen johtaen. Kandiuudistukseen pitäisi päästä kaikkien osallistumaan jo nyt, kun asioihin vielä oikeasti pystytään vaikuttamaan. Toisaalta, miten moiset keskustelutilaisuudet kannattaa järjestää, onkin sitten toinen juttu. Aallossa on järjestetty monta keskustelutilaisuutta ja kokousta, eikä niistä oikein näytä olevan hyötyä. Ainakaan tyrmätyiksi tulleista ideoista ei ole perustelusti selitetty, miksi ne on jätetty huomioitta. "Kehittäminen yhteistyössä" -case Seuraavaksi jakauduttiin kahteen ryhmään pohtimaan ryhmä 1:n pohtimaa casea. Ryhmäni sai pohdittavakseen "miten yhteisiä opintokokonaisuuksia tulisi järjestää ja suunnitella yhteistyössä?". Keskustelumme vaelteli kovasti, koska eri osissa Aaltoa asiat on järjestetty kovin eri lailla, ja jossain ongelmaksi koettu asia ei toisaalla ole ongelma lainkaan. Päädyimme seuraaviin: - rahanjako ja työn kohdentaminen (uusien palkkaaminen) - useamman yksikön yhteistyö etuna rahanjaossa - yhteistyön tukitaho, joka ratkoo byrokratian luomat ongelmat - tutustumistilaisuudet eri yksiköiden välille - koulutusohjelmalle rahaa eikä laitoksille (ainakin muutoksen tekemisen ajaksi) Toinen ryhmä pohti tieto- ja viestintätekniikan ongelmia - automaattinen arviointi - massaluentojen arviointi/palaute (esim äänestysjärjestelmä) - second life kemmalla käytössä - materiaalisiilo, investointikulut korkeita, kannattaa jakaa muiden kanssa - tekijänoikeudet - oma ipr - vapaan materiaalin tuottaminen osaksi henkilökohtaista arviointia - miten laskuttaa prujusta (vrt. huippujulkaisuista tulevat pisteet) - sosiaalinen media - halu käyttää vaihtelee - hyvät käytännöt? - verkkoympäristön avoimmuus - materiaalin näkyvyys ja julkisuus - blogi liian julkine opintosuorituksen kannalta? - siirtäminen järjestelmien välillä? - tiedotuskanavien pirstaloituminen - into on vain uusi inside - ratkaistaanko uudella järjestelmällä joku ongelma vai luodaanko vain uusia? - wiki, google docs, blog, twitter, skype, connect pro, facebook, second life, taikissa onni, optima, moodle... näitähän on Taas oli liian vähän aikaa keskustella oikeasti. Aika turhanpäiväisiksi menee näiden casejen työstäminen keskusteluiden avulla. Vierailija IL-tiedekunnan varadekaani Juha Paavola kävi kertomassa insinööritieteissä käyttöönotetusta opiskelijaa tavoitteellisesti ohjaavasta opinto-ohjelmasta (O4) Ympäristö: - 11 proffaa, joista 9 jää eläkkeelle muutaman vuoden päästä - lähtötilanne laitosjohtajana: tuntee henkilöstön, jonka mielestä kaikki uudistukset on huonoja - Kalevi Ekmanin työryhmän alkuperäinen tarkoitus oli vähentää kandiohjelmia, muuttui sujuvuuden parantamiseksi Ydinainesanalyysistä tietyn alan tarvitsemiin valmiuksiin: - suureen rooliin nousi ydinainesanalyysi ja kuormittavuus. tuntuivat opettajakunnasta hyvin vierailta ja järjettömiltä (onko olemassa asioita, jotka ei ole lainkaan tärkeitä? aina ne on jollekin tärkeitä, vaikka ei ihan kaikille). - kuormittavuus riippuu opiskelijan taustatietojen hallussaolosta. voi vaikuttaa työläältä, jos esitiedot on hatarat. opiskelija ei siis pysty erottamaan varsinaisesta asiasta esitietoja. - Olli kävi kertomassa ydinainesanalyysin tekemisestä. kun työ käännettiin tavoitepohjaiseksi, jossa lähdettiin valmistuvan tarvitsemasta osaamisesta purkamaan alaspäin valmiuksia aina peruskursseille asti, opettajat ottivat asian vähän paremmin vastaan. - kurssit jaettiin keskeisiin valmiuksiin ja alustuksiin (joista jatkettaisiin myöhemmillä kursseilla), jotka jätettiin myöhemmin pois - valmiudet sidottiin opintopisteisiin (esi 0.25 op), ja mukaan otettiin teoria, talous, ympäristöasiat jne yleiset valmiudet - ylemmän kurssin opettaja katsoi esitietokurssin tiedoista, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä (objektiivisempi kuin itse katsoen) - kytkettiin bloomin taksonomiaan, ja jaettiin välttämättömiin, tukeviin ja ei-olennaisiin - muodostettiin matriisi, jossa muiden kurssien listatut valmiudet luokiteltiin välttämättömäiin ja tukeviin. näiden pohjalta saadaan esitietokurssit listattua. - opiskelija saa katsottua henkilökohtaisesti, mitkä kurssit johtavat hänen haluamaansa ammatilliseen osaamiseen (voi olla vaikka rakennesuunnittelija, tutkija tms erilaisia profiileja). vastuu opinnoista siirtyy opiskelijalle itselleen, jolloin motivaatio kasvaa. saadaan henkilökohtainen ydinainesanalyysi (abikin voisi tehdä valistuneita päätöksiä jo ennen yliopistoon hakemista) - palkattiin ohjelmoija toteuttamaan järjestelmä, joka on nyt tehty - seuraavaksi edessä muutosjohtamisvaihe, jossa tämä otetaan käyttöön Kysymys: - toimiiko tämmöinen dynaamisella alalla? rakennukset on pystyssä kymmeniä vuosia Sitten kello olikin jo ihan liian paljon. Jakauduttiin äkkiä omiin pienryhmiin, ja komennettiin tekemään posteri, deadline 16.9. lähipäivä, koska Martti Raevaara ei pääsekään paikalle :/ Posterissa pitää nostaa esiin mitä haluaa casestaan muistettavan, ja se on tarkoitus käydä läpi näyttelykävelynä. Jouduin lähtemään lounaspalaveriin, mutta ryhmästämme puuttui muutenkin kaksi, joten päätimme tehdä asian sähköpostitse. Ajatuksia eiku niitä reflektioita... Suurin ongelma kurssilla edelleen on se, että oppi haetaan vain kanssatyökavereilta. Onneksi odotukset eivät enää ole korkeat (voiko maahan kaivettuun rimaan muka kompastua?) joten ei enää niin pahasti ahdista lähipäivien hukkaan heitetyn tuntuinen aika. Muualla yliopistoissa opittuja johtamisen välineitä ja hyviä tapoja ei tuoda lainkaan esille, eikä niihin ehdi itsekseen tutustua. Optimassa kirjallisuuslistassa on kahdeksan kirjaa, jotka ilmeisesti liittyy asiaan jotenkin. Ohjaajat eivät ole vaivautuneet kertomaan edes rivin vertaa, kenen kirja kannattaisi lukea, vaan jokainen joutuu itsekseen toteamaan, oliko kirja mitenkään hänen tehtävänsä kannalta olennainen. Kirjoihin ei lainkaan tukeuduta koulutuksessa. Case on jonkinlainen sekasikiö opetustilanteesta ja ongelien selvittelystä. Erilaiset opetusmenetelmät ja niiden käytön voisi jättää opetuksen kursseille, ja tässä keskittyä enemmän johtamisen ongelmakenttään akateemisessa maailmassa. Tehtävät tulevat edelleen tipottain, yhtäkkiä ja yllättäin. Minkäänlaista kokonaiskuvaa ei ole, että mitä seuraavaksi joutuu tekemään, joka auttaisi kiireisiä ihmisiä vähän aikataulujensa kanssa, jolloin pääsisi paneutumaan asioihin oikeasti. Portfolion rakentamista olisi pitänyt tukea koko kesän ajan. Nyt suurin osa ei varmaan ole tehnyt vielä mitään, ja esimerkkien valossa yrittää koostaa jonkun 15-20-sivuisen pupan jostain. Portfoliotyöskentely ei ole kaikille tuttua, ja käsitykset portfoliosta vaihtelevat paljon. Onneksi TieVie-koulutuksessa rakennettiin portfolio tuetusti pitkin koulutusta, joten tämä on syntynyt kohtuu helposti.