2. tapaaminen (12.5.2011 / Sähkö)

Laitosten esittelyt - Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikka ja Radiotieteen ja -tekniikan laitokset)

Ensin lyhyt kuvaus organisaatiosta ja sen suhteesta opetukseen:

• Ennen vuotta 2008 Teknillinen korkeakoulu jakaantui 12 osastoon, jotka jakaantuivat edelleen laboratorioihin (joilla saattaa olla sitten semmoisia ihan oikeita laboratoriotiloja, joissa voi vaikka sotkea jotain litkuja keskenään ja katsoa mitä tapahtuu ;) Yhdessä laboratoriossa oli tyypillisesti muutaman professori (1-5) ja muuta tutkimusken ja opetuksen henkilökuntaa sekä tukihenkilökuntaa (osastojen tukihenkilökunnan lisäksi TKK:lla oli joku noin 700 osastoille kuulumatonta "tukihenkilökuntaa" tai jotain muuta erillislaitosta). Kukin osasto vastasi yleensä yhdestä (tai kahdesta) koulutusohjelmasta (tai aina välillä niiden nimi on tutkinto-ohjelma) osastorajojen yli olleita yhteisiä koulutusohjelmia oli vain suurinpiirtein yksi. Käytänössä opetuksen hoiti siis ko osastoon kuulunut laboratorio. Koulutusohjelman kurssitarjonta tuli siis useammasta laboratoriosta.
• TKK:n vuoden 2008 organisaatiouudistuksessa osastot ja laboratoriot pantiin täysin uusiksi: perustettiin neljä tiedekuntaa, jotka koostuvat laitoksista. Laitokset muodostettiin tyypillisesti vähintään kahdesta vanhasta laboratoriosta, yleensä professoreita on noin 10. Osa vanhoista laboratoriosta jakaantui kahteen tai useampaan eri laitokseen. Kukin tiedekunta vastasi useammasta koulutusohjelmasta. Käytännössä opetuksen hoitaa joku laitos, joka ei välttämättä ole edes saman tiedekunnan hallintorakenteen alainen.
• Aaltoon siirryttäessä 2010 jatkettiin edelleen samoin tiedekunnin, ja TKK:n hallintorakenne pysyi ylimääräisenä väliportaana 
• 2011 alusta TKK jaettiin neljään tekniikan korkeakouluun, jotka on käytännössä aivan samat kuin nuo 2008 luodut tiedekunnat: Insinööritieteet, Kemian tekniikka, Sähkötekniikka ja Perustieteet  (Ei mietitty mitään, että oliko tuo jako kolme vuotta sitten mitenkään järkevä, vai olisko pitänyt tehdä jotain muutoksia.) Opetuksen järjestäminenkin pysyi samana, eli koulutusohjelmista vastaa korkeakoulu, mutta itse opetus tuotetaan laitoksilla. Oikeastaan ero on ollut se, että ennen TKK:n opintotoimistossa ja muussa hallinnossa olleet tehtävät ja työläiset on nyt jaettu korkeakouluihin (pieni osa varmaan meni Aallon yhteisten puolelle).

TLT-laitoksella  työntekijöitä on noin 140. Professoreita on noin 10 (kolmannes käynyt YOOPin eli perusopinnot pedagogiikasta), yksi opettaja ja kuusi sihteeriä. postdoc-tutkijoita on noin kuusi. (Laitos muodostettiin kahdesta vanhasta laboratoriosta.) Opetus hoidetaan pääosin professoreiden voimin, oman toimen ohessa. Varsinaista opetuksen kehittämistä ei pystytä tekemään. Päätoimisia opettajia ei ole, ja vain kolmannes professoreista on käynyt YOOPin. Opettajat ovat siis amatöörejä (voivat toki olla hyviä opettajina).  

RAD-laitoksella on seitsemän professoria, kolme opettajaa (yksi lehtori), ja noin 10 postdoc-tutkijaa. (Laitos muodostettiin neljästä vanhasta laboratoriosta.) Lehtorit hoitavat sihteerinomaisia tehtäviä (esim tenttijärjestelyitä), eivätkä ehdi käyttämään aikaa opetuksen kehittämiseen. Aikaa ei riitä mihinkään. Vastuu kannetaan kollektiivisesti, ja aina kyllä löytyy joku tekemään pakolliset tehtävät. Yhtään ei ole löysää missään, ja jonkun sairastuttua työt kaatuvat aina jo ennestään ylitöitä tekevien muiden niskaan

Casen pohdintaa

Käytännön työskentelytapa:

• jaetaan muut ryhmät kolmeen ryhmään (eli kolmen hengen ryhmiä)
• Kristi pyytää hankkimaan yhden lisätilan, että keskustelu on helpompi käydä
• annetaan kullekin ryhmälle yksi pääasiallinen ongelma "opetuksen johtamisen toimintaympäristöstä" ihmeteltäväksi
• mukaan "yleiskysymykset": "millaista tukea tarvittaisiin Aallon johdolta" ja "kerro hyviä esimerkkejä, ja jos niitä ei ole, kerro millainen olisi ideaalitila"
• jaetaan jokaiselle osallistujalle lopuksi kaikkien muiden ryhmien ongelmat, sekä vähän muuta taustamateriaalia

Alustava aikataulusuunnitelma casejen käsittelyyn

• 5 min johdanto tehtävään
• 15 min ryhmätyöskentely
• 5 min myöhästymisvaraa
• 3*5 min ryhmät esittävät tuloksensa + 5 min keskustelua (yht 30 min)
• 10 min yhteenveto

Pohdittiin, mitä annetaan ryhmätöille tehtäviksi. Käytiin jotain keskustelua jo kahdesta potentiaalisesta ryhmätyöasiasta, joista alla vielä tarkemmin vähän muistiinpanoja. Valittavat tehtävät tulevat pohjautumaan haastatteluissa ilmitulleisiin yleisiin yhteisiin ongelmiin.

• johtaminen eli opetuksen suunnittelu ja koordinointi
• passiivisten mukaansaaminen

Opetuksen suunnittelu ja koordinointi

• opetuksen sisällön suunnittelu ja koordinointi ei pitäisi olla jotain proffan oman toimen ohella tehtävää juttu
• pedagogista tukea tarvitaan sisällön opetuksen kehitytkseen (ei pelkästään pedagogisia teorioita)
• opettajan pätevöityminen mukaan tenure tracking KPI:ksi (mutta kun kansainvälisesti ei sitten tule olemaan kilpailukykyinen, koska kv-työmarkkinoilla merkitsee ainoastaan tieteellinen pätevöityminen?)
• miten opetuksen resurssointi on tehty. TEE-panelistien viesti: pitää tietää mitä opetus maksaa. Ei ole systemaattisuutta ja suunnittelua ohjaamaan resurssointia
• Sähköllä opetuksen laatutoiminta (OPLAA) tarkistaa opetusnäytteet ja tekee opetustaitohaastattelut hakijoille

Passiivisten mukaansaaminen

• Aktiivisilla voi tulla olo, että passiiviset eivät kanna omaa osutta kuormastaan, eivätkä tee hyvin asioita (vaikka toisin olisikin)
• OPLAA-päiviin osallistuu aina samat aktiiviset 40/600 (mukaanlukien jarrupuhujat)
• Vuorovaikutus ja tunteet (tarvehierarkia, turvallisuuden tunne ja arvostuksen tunne) - (Sanna: voi ahdistaa liikaa insinööriä, jos ryhdytään liikaa harratamaan keittiöpsykologiaa ja pohtimaan liian syvällisesti asioita. voi myös estää mukaantulemista)

TODO:

Tee yhteenvetoja omista haastatteluistasi esiin tulleista ongelmista ensi kertaa varten! Valitaan silloin ongelmat käsiteltäviksi (3 kpl)! Jos vaan suinkin ehtii, nämä voisi pukea jo tehtävänantojen muotoon. Eli kirjoittaa max 1/3 A4 kuvauksen ongelmasta, jota ryhmän pitäisi pohtia lähipäivänä.