26.4.2011, kahden professorin (ryhmä)haastattelu


Proffa2:
- Perusopetuksen kokonaisuus on yhdessä opettajien kanssa pohdittu, eikä vain kurssikohtaisena. Ei vahvaa johtajaa, vaan kollegiaalista päätöksentekoa
- Pääainetasolla ei ole selvää johtamista, vaan kursseja kehitetään yksitellen. A3-moduulista vastaavat proffat kyllä juttelevat yhdessä, ja vaikuttaa myös jonkin verran kursseihin.
- A2-moduuli on pelkkää laatikkoleikkiä, ei mietittyjä yhteisiä tavoitteita
- Pääaineella ei selkeää vastuuprofessoria, vaan jokainen tekee vähän omiaan
Proffa1:
- Osittain samanlaisia kuin proffa2lla. Aika-ajoin professorit kokoontuu yhdessä miettimään. Opettajien kesken kommunikaatio on epäformaalimpaa ja henkilösuhteisiin pohjautuvaa

Proffa1:
- Kaipaa yhtenäistä suuntaa, mikä tekee meidän opiskelijoista vahvoja. Miten tukea elinikäistä oppimista
- Mitä vahvemmin toimitaan yhdessä, sen paremmin se näkyy opiskelijoille
- Miten oikeasti onnistuttaisiin syväoppimisen lisäämisessä, nyt suoritetaan usein opintopisteitä, mikä johtaa pintaoppimiseen
- Miten opittua voi hyödyntää tulevaisuudessa työelämässä
- Asenneilmapiirin muutos ja kulttuurin muutos on hidasta. Opettajien pitää saada vertaistukea.

Proffa2:
- Soft skill -asioiden koordinointi vähistä. Mitkä on tarpeellisia, millä kurssilla opetetaan? Yhteistä opetusta tarvittaisiin esim (ohjelmiston) suunnitteluunProffa1:
- Miten tukea opiskelijoita syvä- ja elinikäisessä oppimisessa? Yli kurssirajojen opettajat voisivat ottaa tämän esiin, jolloin opiskelijat näkisivät asioiden laajempia yhteyksiä ja innostuisivat.
Proffa2:
- projektipohjaista oppimista pitäisi lisätä. Näin asiat yhdistyisivät toisiinsa. Innostuminen lisääntyisi, koska ratkaistaisiin yksittäisen nippelin sijasta jotain isompaa ongelmaa. Näin voitaisiin luoda syvempää oppimista
- Pääainetasolla tämä on helpompaa. Voisi olla isompi projekti, ja jonkin verran sitä tukevia kursseja 
- Perusopintoihin vastaavan tekeminen on turhauttanut jo yhden opettajan, kun yhden laitoksen näkökulmasta sitä ei voi tehdä eikä ole ketään, jolla olisi valta jyrähtää yli laitosrajojen. (Päädytään vaan taistelemaan perusopintojen opintopisteistä laitosten välillä)

Proffa2:
- kaikki yrittää saada aikaan enemmän kuin on aikaa. Sekä opettajat että opiskelijat. Tämä johtaa vasemmalla kädellä tekemiseen.
- Suhde tietotekniikan tutkinto-ohjelmaan on ongelma:  O- ja A1-moduuleista pitää sopia toisten laitosten kanssa, eikä tutkinnon yhteisten tavoitteiden jalkauttaminen ole helppoa. Laitosrajat estävät näkemästä toisten kursseille.
- Jospa TEE-arvio toisi johtamiseen oikeasti valtaa ja resursseja

Proffa2:
- Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa opetusta. Johtaminen on henkilökohtaista, mutta varmasti olisi esimerkkejä sekä hyvistä että huonoista johtamistavoista, ja niistä voisi oppia (eli moisia voisi tuoda esiin)
- Muualla toteutettuja johtamisen onnistuneita käytäntöjä ja malleja ei voi kuitenkaan suoraan siirtää, mutta niistä voi oppia
Proffa1:
- Yhtäläisyyttä on myös yleiseen asiantuntijoiden johtamiseen
- Tutkimuksen integrointi opetukseen tuo lisää mielenkiintoisia haasteita
Proffa2:
- Tätä ennen ei olla johdettu ollenkaan. Nyt ollaan luomassa uutta kulttuuria johtamiseen. Akateeminen vapaus (tutkijalla) on tuonut opettajalle paljon vapautta päättää. (Akateemiset asiantuntijat on vielä haastavampia johdettavia kuin asiantuntijat tuon vapauden vuoksi)
Proffa1:
- Myös opiskelijalla on ollut suuri vapaus ja vastuu
Proffa2:
- Yliopistoa ei voi johtaa käskyttämällä.