Toimintaympäristö-casen käsittelyn muistiinpanot lähipäivä 10.6.2011 1. Opetuksen ja opetuksen johtamisen tuki Mitä saanut: - koulutusohjelmilla on omia toimielimiä - joissain ohjelmissa toimielimet ovat koulun tasolla - ml. neuvostot ja palauteryhmät - onko toimielimet tukea vai ei? tästä voidaan olla montaa mieltä - aalto järjestää peda-koulutusta - on myös strategisia komiteoita johtajille - käytetään ulkopuolisia tahoja ja sidosryhmiä palautteen saamiseen - aalto järjesti nyt tee-arvion, mutta myös laitosten omia ulkopuolisten tekemiä arvioita on tehty aikaisemminkin - hallinnon ja lakimiesten tehtävä on ollut valvoa toimintaa, ja etsiä kohtia, mistä joku voisi valittaa, ja tätäkautta estää toimintaa, jonka perusteella yliopisto/koulu voidaan haastaa oikeuteen Ideaalitila: - hallinnon ja lakimiesten tehtävä pitäisi olla päätarkoituksen mahdollistaminen, eli opetuksen kannalta järkevä toiminta (silläkin uhalla, että sitä pitäisi joskus puolustaa oikeudessa) - ajatusten kulkeminen alhaalta ylös ei nyt toimi. kanavia on, mutta mielipiteet katoavat järjestelmään - yksittäisten työntekijöiden mielipiteiden pitäisi näkyä myös lopputuloksessa Keskustelua: - eri tasoja toimia - onko komitea/palauteryhmä jotain, mitä voidaan katsoa tueksi - opetuksen laatutoimikunta sähköllä, tikillä palauteryhmä koulutusohjelma- tasolla. keskittyy hyvään laatuun, ei laatujärjestelmään, joka on vaan kiusantekoa - vertaistuki? järjestelmät syntyneet alhaalta ylös, eivätkä tule johdolta. - toiminnat virallistuvat, eli alhaalta syntyneille hyville ideat voivat muuttua tuetuksi normitoiminnaksi jossain vaiheessa - lähiesimieskoulutus on hyvä 2. Opetussuunnitelmaprosessi - ryhmässä oli vähän huono kohdeyleisö, koska ryhmä koostui maksullisen täydennyskoulutuksen ja hyvin resurssoidun aallon yhteisen maisteriohjelman väestä - aaltotason ohjelma on hyvin suunniteltu (päätoiminen suunnittelija) ja resurssoitu - poikkitieteellisten ohjelmien aikataulutus on haasteellista. ensin pitää huomioida laitosten normaaliakataulu ja sitten rakentaa ohjelma sen päälle Keskustelua: - EST:ssä on 6-7 laitosta, ja resurssit ovat laitoksilla eikä koulutusohjelmalla - toiminta on saavuttanut kauhun tasapainon ajat sitten, joten muuttaminen on vaikeaa (mahdotonta) - ohjelmalla ei ole resursseja. ohjelmalla on johtaja, mutta se on vain nimike - nyt EST-ohjelmalle on annettu 6000 euroa kehittämispäivän järjestämiseen, mutta ei sillä korvata työläisten palkkoja (ne jää edelleen laitoksille). - raha jaetaan tutkimusmeriiteillä. sitten ihmetellään miksi opetus ei toimi. - suurin ongelma: ops nähdään laillisena sopimuksena yliopiston ja opiskelijan välillä. sen mukaan pitää pystyä suorittamaan tutkintonsa vaikka kuinka monta vuotta. dynaamisuus puuttuu. päädytään korvaavuus- luetteloihin (kun opinto-oppaat ovat voimassa niin pitkään). sitoo kädet pitkäksi aikaa, koska koulu pitää kiinni sopimuksesta, vaikka opiskelijat säätävät ihan miten sattuu, eivätkä noudata mitään, vaan haluavat kaikesta poikkeuksia 15 vuotta myöhemmin - opetuksen voisi suunnitella miettien mitä on parasta ja mitä voidaan nyt opettaa. - voihan nytkin sisällön vaihtaa kursseilla, kukaan ei huomaa mitään, vaikka esittely ei ihan täsmäisi (ne on kirjoitettu niin yleisiksi) - kohta ei enää voikaan, jos kaikelle pitää olla tarkat tavoitteet etukäteen. 3. Laitosten ja koulujen välinen yhteistyö opetuksessa Ongelma 1: toisille tarjottava opetus vs opetetaan toisten alueen sisältöä - rahakysymys - miksi muilla on omiakursseja? dedikoitu muille, ei ole varaa opettaa muita. ikuisuusongelma, joka ei välttämättä edes ole ongelma, sillä näkökulma sisältöön voi olla aivan erilainen Ongelma 2: yhteiset laitosrajat ylittävät kurssit - tehty kyllä jo nyt, mutta joissain tapauksissa insinöörilähestymistavalla eli kaikille opetettu samat asiat ja kaikki arvosteltu samalla tavalla - ei näin. - monitieteellistä yhteistyötä, jossa joka opiskelija tuo oman alueensa osaamisen mukaan - eri sisältö on eri osallistujille, joka kurssin nimi ja koodi ja koko voi olla eri. - saisi luonnollisia kursseja, kuten työelämässä tarvii taitoja - kurssin käsite vanhanaikainen - f2f-yhteistyö luo lopulta kurssin. sähköpostin vaihto ei riitä, pitää kutsua paikan päälle. esim taik+tik vaihdeltu maileja pari vuotta mutta konkreettisia lopputuloksia (kaksi kurssia, tutkimusmenetelmä ja hyötypeliseminaari) syntyy, kun tavataan ja demotaan toisille, mitä on jo tehty ennen. Miten tukea/Ideaalitila? - voisi jakaa kahtia: organisointi ja sisältö erikseen. organisointi voisi olla tuettuna aalto-tasolta, esim. tarjottaisiin puolueetonta maaperää ensitapaamiselle, ja resursseja järjestelyiden avuksi (kuten konfferensseissa on organization ja program commitee) - opettajan voisi vaihtaa katederilta asiakkaaseen. nyt opettaja sanoo kuka tekee mitä, ja taikkilaiset päätyy aina tekemään esityksen visuaalisen ulkoasun. osaprojektit pitäisi voida organisoitua vapaammin itsenäisesti. - eri opiskelijat tottuneet erilaiseen opiskelukulttuuriin. esim. tikkiläiset on navigaattoreita, jotka tekee askel askeleelta kuten on ohjattu tehtäväksi. taikkilaiset haluaa paneutua ja innostuvat uudesta helpommin - monialaisessa ohjelmassa pbl-tyylinen opiskelu on toiminut hyvin Keskustelu - tämäkin lähtee alhaalta ylöspäin, eikä ylhäältä runttaamalla. - sähköllä ja koneella yhteistä opetusta, joka on syntynyt tarpeesta - opetus resurssoidaan laitoksille, joten arjessa voi heti tulla resurssien allokointi- ja jako-ongelmia, erityisesti jos budjetti ylitetään, törmätään poliittisiin ongelmiin - yliopisto on ihmisen yhteisö, ja yliopisto voisi tarjota houkuttumia joilla bujdetääriset rajat voidaan unohtaa ja ylittää - IMDB aika hyvin on löytynyt resursseja yllättäville yhteistyökuvioille - itsestään selvät yhteistyöprosessit ova hankalampia kuin yllättävät tai etäiset yhteistyöt. prosessi on tosi raskas ja pitää aloittaa vuotta aikasemmin - jos virallinen yhteistyö tekee kaiken hankalaksi, ruohonjuuritasolla pystytään silti tekemään yhteistyötä - lähseisten tahojen kanssa on hankalampi tehdä yhteistyötä kuin kuakaisten - tkk-aikana opintoviikoista annettiin rahaa. yhteistyöstä rankaistiin puolittamalla raha, koska opintoviikotkin kohdennettiin yhteistyötä tehneille tahoille. nyt on välitila, jossa rahanjako on edelleen sekaisin. - pitäs miettiä yhteistyötä kehittävä mekanismi, jolla saisi lisää rahaa jos tekee yhteistyötä.