Supernetting
Supernetting on kehitetty 1990-luvulla tilapäisratkaisuksi B-luokan verkkonumeroiden loppumiseen
Supernetting toimii ”päinvastoin” kuin subnetting - sama organisaatio voi käyttää useita verkkonumeroita verkossaan
CIDR antaa mahdollisuuden yhdistää 2n peräkkäistä verkko-numeroa, joilla on yhteinen prefiksi, ja mainostaa näitä ulos-päin yhtenä kokonaisuutena
CIDR:ää käytettäessä reititystieto talletetaan muodossa: (alin osoite, maski) ja reititys perustuu pisimpään (tarkimpaan) osumaan (longest match)
CIDR edellyttää uusien reititysprotokollien (esim. BGP-4 ja OSPF) käyttöä
IP-osoiteavaruus kasvaa riittäväksi kun siirrytään IPv6:een