1. a. NGN:llä tarkoitetaan televerkkojen lähitulevaisuuteen suunniteltua kehitystä, jonka tarkoitus on siirtää puhelinliikenne IP:n kaltaiseen tai siihen pohjautuvaan pakettipohjaiseen liikennöintiin. Televerkkojen rakenne muuttuisi siis nykyisestä piirikytkentäisestä järjestelmästä internetin kaltaiseen pakettien reitittämiseen. b. + PSTN suunniteltu puheen siirtämiseen, vaikka nykyään puhe on vain yksi palvelu, jota tietoverkoilta vaaditaan. NGN nykyaikaistaisi verkot tämän ajattelun mukaiseksi, eikä esimerkiksi dataa tarvitsisi siirtää puheen siirtämiseen suunnitellulla yhteydellä. + nykyään matkapuhelinverkot, puhelinverkot ja dataverkot erillään, NGN:llä kaikki saataisiin saman teknologian päälle - nykyiset televerkot koeteltuja ja toimivia, pyritään "viiden ysin" (99.999%) luotettavuuteen, miten tähän päästään uudella teknologialla? Internet ei läheskään yhtä luotettava - tietoturva ja luotettavuus: Miten internetin ongelmat kuten palvelunestohyökkäykset ja erinäiset tietoturvariskit ratkaistaan? 2. a. Ei tiedä. Vaihde hoitaa linjan valitsemisen. b. ACM kertoo, että puhelunmuodostuksen aloittava IAM-viesti on saavuttanut kohteensa, jolloin hälytysääni välitetään soittajalle ja ääniyhteys vastaanottajan vaihteelta soittajalle päin avataan, jotta soittaja voi kuulla hälytysäänen. ANM kertoo, että puhelun vastaanottaja on nostanut luurin, minkä jälkeen puheyhteydestä avataan kaksisuuntainen. c. SS7-osoitteet ovat maakohtaisia ja niiden koko riippuu maasta. Yhdysvalloissa ne ovat 24-bittisiä. Eri maiden väliset erot vaikeuttavat globaalia reititystä. 24 bittiä tarjoaa riittävästi osoitteita, sillä verkossa on paljon vähemmän osoitteita tarvitsevia solmuja (vaihteita yms) kuin internetissä, jossa jokainen päätelaite varaa yhden osoitteen. Ongelma on kuitenkin jako - osoitteen yksi oktetti määrää verkon numeron, joten verkkoja on vain 254 (verkkonumerot 0 ja 255 eivät ole jaossa), jolloin esimerkiksi Yhdysvalloissa joudutaan rajoittamaan verkkonumeroiden jakamista, koska kaikille halukkaille tahoille niitä ei riittäisi. (1p tehtävä, ei tarvitse olla kovin tarkkaa selostusta eikä natsitusta arvostelussa, riittää oikeastaan että tajuttu 2^24 olevan aika paljon) d. Parit tekevät täsmälleen samoja asioita, ja tavoitteena on luotettavuus redundanssin kautta - verkko ei kaadu, jos toinen menee nurin. e. SCP:ltä kysellään erinäisiä älyverkon palveluihin liittyviä asioita. Esimerkiksi ilmaisnumeroon (0800) soitettaessa STP kaipaa lisätietoja SCP:ltä. Näin ollen SCP:n ollessa poissa käytöstä kyseiset palvelut eivät toimi, mutta normaaleihin puheluihin ei ole vaikutusta. 3. a. Molemmat ovat tietokantoja, joissa on tietoa verkon asiakkaista. Matkapuhelinverkossa on yksi HLR, jossa on tiedot kaikista operaattorin myöntämistä SIM-korteista. SIM:n yhteydessä on myös tieto puhelinnumerosta (MSISDN). Toinen olennainen tieto on kyseisen SIM:n nykyinen sijainti (VLR). Lisäksi siellä voi olla mm. tietoa SIM-kortille tarjottavista palveluista tai soitonsiirroista. VLR:n sisältämät tiedot ovat luonteeltaan tilapäisiä. Mikäli käyttäjä ei ole oman HLR:nsä alueella, puheluihin tarvittavat tiedot haetaan VLR:lle HLR:ltä. Käytännössä tiedot ovat pääosin samoja kuin HLR:ssä, ne vain haetaan tarvittaessa tilapäisesti VLR:lle. VLR myös päivittää HLR:ään tiedon siitä, että SIM on ko. VLR:n alueella. Jokaista MSC:tä palvelee yksi VLR. Puhelut reititetään HLR:n ja tarvittaessa VLR:n tietojen avulla oikeaan osoitteeseen. b. Koska puhelin sammui yllättäen ilman, että se ehti ilmoittaa tästä verkolle, HLR luulee jonkin aikaa, että puhelin on Virossa, kunnes se toteaa, ettei puhelimesta ole kuulunut mitään vähään aikaan ja tajuaa sen poistuneen verkosta. Ennen tätä aikakatkaisua puhelu kuitenkin reitittyy Viron puolelle, jolloin kaveria tervehtii vironkielinen "valitsemaanne numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä" -viesti. Mikäli puhelin olisi sammutettu virtanäppäimestä, se olisi ilmoittanut verkolle poistuvansa siitä, jolloin tieto olisi päivittynyt myös HLR:lle ja viesti olisi ollut suomenkielinen (olettaen tietysti, että kaverilla on suomalainen liittymä). c. EIR (Equipment Identity Register) sisältää blacklist-toiminnon matkapuhelinten IMEI-koodeille. IMEI on periaatteessa uniikki laitekohtainen koodi, joka voidaan lisätä EIR:n mustalle listalle, jolloin puhelinta ei päästetä verkkoon. Ongelmana on se, että sopivin laittein IMEI-koodin pystyy muuttamaan. d. GSM:ssä man-in-the-middle -hyökkäys onnistuu seuraavasti: Hyökkääjällä on laite, joka esiintyy oikealle puhelinverkolle tavallisena matkapuhelimena (MS) ja toimii samalla tukiasemana (BS). Lähempänä tätä laitetta kuin verkon oikeaa BS:ää olevat laitteet rekisteröiytyvät hyökkääjän BS:ään. Koska GSM:ssä salaus ei ole pakollista, hyökkääjän BS käskee puhelua soitettaessa asiakkaan MS:ää jättämään salauksen pois. Hyökkääjän laitteen MS-puoli sitten esiintyy tavallisena matkapuhelimella oikean verkon BS:lle ja välittää puhelun verkkoon salattuna. Näin mikään verkon osa ei huomaa, että välissä on ylimääräinen solmu ja hyökkääjä pystyy kuuntelemaan puhelua ilman ongelmia. UMTS:ssä verkko ja matkapuhelin autentikoivat toisensa, toisin sanoen molemmat varmistuvat toisen identiteetistä. Näin ollen välissä ei voi olla ylimääräisiä tukiasemia. Lisäksi UMTS-verkko ei väi käskeä matkapuhelinta olemaan käyttämättä salausta.