kT-110.2100 Tehtävä 1 1. Komponenttien ja liittimien tunnistus (5p) Tehtävään ei anneta varsinaista mallivastausta. a. Komponentit (3 p) Tehtävän perustelut ovat jonkinlainen komponentin kuvaus tai sen paikan ilmaiseminen kuvassa. Pelkkä (mahdollisesti Wikipediasta kopsattu) luettelo ei riitä. Mikä tahansa maininta, joka jotenkin ilmaisee, että vastaus on saatu kuvaa tutkimalla, riittää perusteluksi (esimerkiksi huomautus, että prosessoreita on kaksi). b. Liittimet (2 p) - Joka kohdassa pitää olla maininta käyttötarkoituksesta, USB:n ja sarjaväylän tapauksessa useammasta. Muuten 0 p (siis kysyisestä kohdasta) - Jaossa yhteensä 2,5 pistettä, joten joka liittimen ei tarvinnut olla oikein 2. Nyquistin teoreema 2p a) Nyquistin teoreema kuvaa osapuilleenkin korkeimman signaalissa esiintyvän taajuuden ja näytteenottotaajuuden suhdetta rajatapauksessa, jossa halutaan välttää aliasointi. Näytteenottotaajuuden tulee olla 2* korkein taajuus tai toisin sanoen 1/2 * näytteenottotaajuuksinen signaali voidaan rekonstruoida täydellisesti. Sovellukseksi kelpaa mikä tahansa missä on aaltoja ja taajuuksia. b) 2kHz * 2 = 4kHz < 3kHz eli ei kuulu. Tapahtuu aliasoitumista eli laskostumista. Oikeampi näytteenottotaajuus siis >4kHz. Varman puolelle varominen ei ole tyhmää. Esimerkiksi CD-standardi speksaa yli 20000 Hz:n taajuudet suodatettaviksi, vaikka näytteenottotaajuus on 44,1 kHz. 3. Bitti piuhassa (5p) a) Kolme siirtomediaa (3p) Esimerkiksi ilma, kupari, kuitu (jos joku keksii jotain muuta, niin ihan vapaasti, esimerkiksi avian carrieristä sai täydet pisteet, jos media oli käsitelty tehtävänannon mukaan). Yksi piste per media. Pitää olla kaistanleveys, hintaluokka, edut ja ongelmat käsiteltynä. Osittain nämä ovat päällekkäisiä. Esimerkiksi suurin kaistanleveys on selvästi etu. Yleisin ongelma tehtävässä oli tarttua johonkin tiettyyn siirtotekniikaan ja tehdä mediaan liittyvät päätelmät sen perusteella. Erityisesti tämä oli ongelma, jos yksi media oli käsitelty teoreettisesta näkökulmasta ja toinen käytännöllisestä. b) Signaali (3p) Wikipedia-tarkkuus on enemmän kuin on tarpeeksi. 1000BASE-T käyttää neljää kaapeliparia. Kahdeksan bittiä lähtetetään kerralla koodattuna 12 bittiin (4*3). Siirtoon käytetään viittä eri jännitetasoa. Kolmen bitin sarjat koodataan monimutkaisesti. Viisi jännitettä ei oikeasti riitä kolmen bitin siirto, mutta koodauksen ansiosta ylimääräistä tasoa voidaan käyttää tehokkaasti virheenkorjaukseen ja synkronointiin. c) Mikä on ethernet-kehyksen pad-kentän tarkoitus? Mitä voisi tapahtua, mikäli kenttää ei olisi? Pohdi asiaa törmäysten kannalta. (2p) Varmistaa, että paketti on vähintään sen 64 tavun mittainen. Muutoin voipi käydä niin, että lähetys ehtii loppua ennen kuin ensimmäinen bitti on ehtinyt kaikille verkon laitteille. Tällöin uusi lähetys saattaa alkaa toisaalla verkossa ennen kuin ensimmäinen on päässyt perille, mistä seuraa törmäys. Lähettäjä kuitenkin olettaisi kehyksen päässeen perille, koska sen näkökulmasta törmäystä ei ole sattunut. d) Kuinka ethernetin käyttämä CSMA/CD poikkeaa WLANin CSMA/CA:sta? Miksei molemmissa käytetä samaa tekniikkaa? (2p) CD:ssä törmäykset tunnistetaan jälkikäteen. WLANissa on puolestaan ongelmana se, että laitteet eivät välttämättä näe toisiaan, vaikka ovat saman tukiaseman alueella (hidden node -ongelma), eivätkä myöskään voi kuunnella lähettäessään, joten törmäyksiä ei voida havaita. Siispä WLANin CSMA/CA:ssa pyydetään ensin lupaa lähettää ja lähetetään vasta, kun lupa on saatu. CD:ssä kaikki näkevät toisensa aina.