Verkkomedian perusteet

2000: Kotitehtävä 6 - Mallivastaus

Huomaa! Tämä mallivastaus on viitteellinen. Vastaukset eivät välttämättä ole täysin kattavia, mutta suuntaa-antavia kuitenkin. Lisäksi tässä on korostettu vain niitä asioita jotka arvostelussa olivat tärkeitä. Joskus mallivastauksiin on myös hiipinyt virhe, jos huomaat sellaisen, ilmoita toki kurssin assareille.

Vastaukset tähän tehtävään olivat hyviä ja mukavaa luettavaa. Jatkakaa hyvää työtä. :) :)

1. Kuvaformaatteja (10 pistettä)

a) (4 pistettä) Selitä lyhyesti jpg-, gif-, tiff- ja bmp- grafiikkatiedostoformaattien pakkausmenetelmät. (7-10 riviä formaattia kohden)

JPG: JPG tai JPEG (Joint Photographic Experts Group) on kiinteiden värikuvien pakkaukseen tarkoitettu standardi. JPG-kuva on aina 24-bittinen eli se rakentuu miljoonilla väreillä. Tästä huolimatta JPG pakkaa kuvia tehokkaasti, sillä kuva voidaan pakata jopa 5 % alkuperäisestä koostaan. JPG on tietoa hukkaava pakkausmenetelmä, joten suurilla pakkaussuhteilla kuvan laatu kärsii. JPG käyttää hyväkseen värien ja paikallisten viivataajuuksien epälineaarisuuksia ja se toimii optisten periaatteiden pohjalta. JPG perustuu diskreettiin kosinimuunnokseen(DCT). Pakattaessa kuva jaetaan 8x8 pikselin lohkoihin, joille kullekin suoritetaan erikseen diskreetti kosinimuunnos (DCT). DCT-koodauksella lohkot muunnetaan kertoimiksi, jotka kuvaavat muunnoksen eri taajuusalueita. Nämä kertoimet järjestetään taulukkoon ja luetaan siitä Zig-Zag järjestyksessä. Näin kaikki nollakertoimet jäävät loppuun ja ne voidaan pakata käyttämällä run-length koodausta. JPG:ssä pakkausaste voidaan määrittää ja sen mukaan kuvainformaatiota hävitetään joko enemmän tai vähemmän. Sopiva aste löytyy useimmiten kokeilemalla.

GIF: GIF (Graphics Interchange Format) on, toisin kuin JPG, hukkaamaton pakkausmenetelmä. GIF-kuva on korkeintaan 8-bittinen, eli se voi sisältää enintään 256 eri väriä. Tämän vuoksi GIF-pakkaus sopiikin parhaiten käytettäväksi kuviin, joissa on paljon yhtenäisiä ja yksivärisiä väripintoja. Tällaisia kuvia ovat esimerkiksi logot, piirrokset sekä muut ns. graafiset kuvat. Valokuviin yms. laajempaa väripalettia vaativiin kuviin GIF ei sovi niin hyvin, koska se joutuu silloin hävittämään osan väreistä, jotta päästäisiin 256:n värin palettiin. GIF käyttää käyttää LZW-pakkausta, joka ei poista kuvatiedostosta yhtään tietoa. Se tiivistää kuvan tietokonekoodia korvaamalla useimmin toistuneita koodin pätkiä lyhyemmillä vastineilla. Sen vuoksi GIF sopii hyvin sellaisten kuvien pakkaamiseen, joissa on suuria saman sävyisiä alueita. GIF-kuvien värien määrää voidaan myös pienentää 256:sta, jolloin kuvatiedoston koko pienenee. Värimäärää voi usein vähentää paljonkin kuvien laadun siitä oleellisesti kärsimättä.

TIFF (Tagged Image File Format) on kuvaformaatti, joka tukee useita eri pakkausmenetelmiä, kuten esimerkiksi GIF-pakkausta, CCITT Fax 3&4-pakkausta, JPEG:tä ja PackBit-pakkausta. TIFF-kuva voi myös olla kokonaan pakkaamaton. TIFF:llä voidaan tallentaa kuvat 1-, 4-, 8- tai 24-bittisessä muodossa. Siksi se on monessa mielessä monipuolisin kuvaformaatti. TIFF:ä käytetään usein skannattujen kuvien talletukseen, mutta esimerkiksi verkossa se ei ole kovin käytännöllinen, sillä TIFF-kuvat ovat usein isoja.

BMP (MS BitMaP) on Microsoftin kehittämä häviötön kuvaformaatti. BMP voi olla 24-bittinen, mutta värimäärää voi myös pienentää 1-, 4- tai 8-bittiseksi.

b) (4 pistettä) Vertaile seuraavia kahta kuvaa tallennettuna jpg- ja gif-muotoon. Vastaa seuraaviin kysymyksiin (Vastauksen pituus 5-10 riviä/ kohta):

Miten formaatti vaikuttaa kuvan laatuun? Miksi? Miten formaatti vaikuttaa kuvan kokoon? Miksi?

Värivalokuva: JPG-kuva on parempilaatuinen ja pienempi. Tämä johtuu siitä, että värejä on niin paljon, ettei GIF-pakkaus oikein sovellu tarkoitukseen. Kuvassa ei ole suuria yhtenäisiä samanvärisiä alueita, joten GIF-pakkauksella saadaan tiivistettyä aika vähän. Laadun huonous taas johtuu värien vähäisestä määrästä (256)
Suurennettaessa JPG-kuvaa näkyy JPG-pakkauksen häviöllisyys, mutta tämänkokoisena kuva on kohtuullisen hyvänlaatuinen.

Logo: GIF-logo on selkeämpi ja parempilaatuinen (ei tosin olennaisesti). Tämä johtuu siitä, että JPG-pakkauksessa kuvainformaatiota häviää ja tämänkaltaisissa kuvissa sitä on vaikea hävittää laadun kärsimättä. Kooltaan kuvat ovat melko samaa luokkaa. GIF-pakkaus soveltuu nyt hyvin, koska kuvassa on suuri yhtenäisiä alueita. JPG:llä olisi saatu pakattua tiiviimminkin, mutta se olisi vaikuttanut laatuun negatiivisesti.

Millaiseen käyttöön nämä kukin näistä kuvaformaateista soveltuu? Miksi?

JPG: värivalokuviin, yms. kuviin, joiden täytyy olla pienikokoisia ja kohtuullisen hyvälaatuisia. Erityisen hyvä, kun kuvassa on paljon eiolennaista kuvainfoa ihmissilmän kannalta (->saadaan pakattua tiiviimmin laadun kärsimättä)

GIF: logoihin, mustavalkokuviin... Kuviin, joissa on vähän värejä ja paljon suuria yhtenäisiä pintoja. Soveltuu myös JPG:tä paremmin kuviin, joissa on äkkinäisiä värivaihteluita (JPG:ssa reunat sumenevat helposti)

c.(2 pistettä) Talleta jpg-kuvat koneellesi (Netscapessa klikkaa kuvaa hiiren oikealla painikkeella ja valitse Save image as...) ja muuta ne bmp-muotoon. Mitä tapahtui kuvien koolle ja laadulle? Miksi? (5-10 riviä)

Kuvan koko kasvaa, kissa noin kymmenkertaiseksi, logo melkein 50-kertaiseksi. Tämä johtuu siitä, että BMP ei pakkaa kuvia ollenkaan. Laatu pysyy samana, BMP ei hävitä kuvainformaatiota. Jos valitsi 256 värisen BMP:n, sai hieman pienempikokoisia kuvia. Silloin kuvanlaatu kärsi hieman, johtuen alkuperäisen kuvan lukuisista väreistä.

2. ääniformaatteja (9 pistettä)

a.(4 pistettä) Hae esimerkiksi Tucowsin sivuilta mp3-player (linuxiin Xmms, windowsiin winamp) ja asenna se joko kotikoneellesi tai johonkin atk-keskuksen linux-koneeseen (linnut) oman kotihakemistosi alle. Käy www.mp3.com:in sivuilla kuuntelemassa kappale The Gold ja vastaa allaoleviin kysymyksiin.

(1 piste) Miten asennus onnistui? Oliko ongelmia? Kerro kokemuksistasi.

Vastaukseksi riittää, kun on selkeästi kuvailtu, millaista oli. Ei mitään pituusvaatimuksia, mutta pelkkä hyvin tai huonosti ei riitä täysiin pisteisiin.

Yleisesti ottaen vastauksista voitiin päätellä, että asennus oli ollut helppoa, Windowsiin helpompaa kuin Unixiin. Jotkut modeemikäyttäjät valittivat, että downloadaus oli hidasta, mutta myös päinvastaisia mielipiteitä löytyi (ts. kiva, että melko nopeaa, vaikkakin hidas yhteys)

(1 piste) Mitä voit kertoa ääninäytteen laadusta, latautumisajasta ja käytön helppoudesta?

Mielipidekysymys tämäkin, laadun pitäisi olla ihan hyvä, latautumisaika riippuen tekeekö modeemin/kiinteän yhteyden kautta. Käytön pitäisi olla myös kohtalaisen helppoa, mutta mielipiteitä on monia. Eli vastaukseksi riittää hyvät omat näkemykset.

Joidenkin mielestä ääninäytteen löytäminen oli vaikeinta tehtävässä ja kaikki taas eivät pitäneet siitä, että piti ilmoittaa sähköpostiosoite.

(2 pistettä) Miten mp3-ääniformaatti soveltuu tarkoitukseensa? Entä Xmms/winamp-ohjelma?

Mielipidekysymys, useimmat olivat tykänneet sekä ohjelmasta että mp3-formaatista. Ohjelmat olivat helppoja opetella käyttämään ja mp3-formaatti taas oli "melkein CD-laatuista ja kuitenkin nopeasti saatavilla".

b.(5 pistettä) Vertaile lyhyesti .wav, .mid ja .mp3 formaateissa käytettyjä kompressiomenetelmä. Mitä ne ovat, miten ja miksi ne vaikuttavat äänen laatuun/tiedoston kokoon? (7-10 riviä formaattia kohden)

Wav-tiedostot ovat tiivistämättömiä eli ei-häviöllisiä äänitiedostoja, joihin voidaan tallentaa mitä tahansa ääntä. Ääni tallennetaan kvantisoituina näytteinä, esim. 44100 kertaa sekunnissa 8:n bitin eli 256:n voimakkuusasteen tarkkuudella. Yleensä .wav-tiedostot vievät hyvin paljon tilaa, erityisesti, jos halutaan hyvälaatuista ääntä, mutta useissa häviötöntä tallennusta vaativissa sovelluksissa tämä on ainoa vaihtoehto. CD-tasoinen ääni tallennetaan usein taajuudella 44100hz ja 16:sta bitin tarkkuudella, jolloin se vie tilaa 44100*2*2 = n. 180 kt/s eli noin 10.5 megatavua minuutissa.

Mid (Musical Instrument Digital Interface) on musiikin tallennukseen ja siirtoon tarkoitettu formaatti, johon voidaan tallettaa instrumentaalimusiikkia. Se perustuu pelkän nuotti-informaation siirtoon, jonka ansiosta .mid-tiedostot vievät hyvin vähän tilaa. Mid-tiedostoon talletetaan mm. mitä soitinta käytetään milläkin kanavalla, nuottien kestot, korkeudet, äänenvoimakkuudet, kaiku yms. äänen ominaisuudet. Huono puoli .mid-tiedostoissa on se, että musiikkitiedostot saattavat kuullostaa hyvinkin erilaisilta erilaisissa ympäristöissä, sillä musiikin generointi jätetään kokonaan tiedostoa soittavan ohjelman ja laitteen hoidettavaksi. Mid on erityisen suosittu erilaisissa musiikkisyntetisaattoreissa, ja se mahdollistaa niiden keskinäisen kommunikaation.

MP3 (Mpeg 1 Audio Layer 3) on häviöllinen yleisen äänen siirtoon tarkoitettu formaatti. Se käyttää ihmisen korvan psykoakustista mallia äänidatan poistamiseen. Poistettu data on sellaista, jota ihmisen korva ei kuule tai jolla ei ole merkitystä. Mp3:n pakkausmenetelmät vastaavat melko pitkälle JPEG:n menetelmiä. MP3-formaatissa tilan käytön ja äänen laadun välillä voidaan tehdä kompromisseja. Lähes cd-tasoiseen ääneen ylletään jo n. 128 kb/s kaistanleveydellä. MP3-formaatin haittapuolena voidaan pitää varsin raskasta purku- ja pakkausprosessia, minkä vuoksi se ei sovellu käytettäväksi kaikissa vanhoissa tietokoneissa.

3. Flash-sovellukset (6 pistettä)

a. Tutustu Macromedian Flash-playeriin ja asenna se joko kotikoneeseesi tai johonkin atk-keskuksen linux-koneeseen (linnut) kotihakemistosi alle. Katso tämä flash-animaatio ja vastaa allaoleviin kysymyksiin.

(1 piste) Miten asennus onnistui? Oliko ongelmia? Kerro kokemuksistasi.

Asennuksen helppoutta kiiteltiin yleisesti. Vain muutamilla oli ollut enemmän ongelmia, yleensä vanhemmilla selaimilla. Arvosteluun pätevät samat asiat kuin 2a:ssa.

(1 piste) Etsi kaksi muuta näyttävää flash-laajennusta käyttävää sivua.

Joitakin esimerkkejä tällaisista sivuista:

http://www.whatisthematrix.com/
http://www.tvtv.fi
http://www.southparkmovie.com
http://www.ac.com
http://www.sonera.com
http://www.helsinginsanomat.fi

b. (4 pistettä) Kerro flash:in soveltuvuudesta ja sen tarjoamista uusista ominaisuuksista www-julkaisuihin. Millaisena näet flashin tulevaisuuden? Mitkä tekniikat (esimerkiksi videoclipit) kilpailevat flash:in kanssa multimedian tuomiseksi www-sivuille? Vertaile niitä ja flash:ia lyhyesti. (7-10 riviä)

Tässä lyhyt yhteenveto tulleista vastauksista:

Flashin avulla www-sivuille voi tehdä paljon näyttävää animaatiota verrattuna aikaisempiin tekniikoihin (esim. animoidut giffit). Eri asia sitten on, saako tästä mitään olennaista lisäiloa. Joillekin sivuille flashit sopivat, joillain sivuilla taas ne ovat yksinomaan rasittavia. ärsyttäviä on myös sellaiset sivut, joille pääsemiseksi on ladattava Flash-player tai vastaava, eli aina olisi pyrittävä tarjoamaan vaihtoehto.

Positiivista flashissa on, että se perustuu vektoripohjaiseen grafiikkaan, joka mahtuu melko pieneen tilaan. Sen vuoksi flash soveltuu www-sivuille hyvin, myös hitaiden yhteyksien kautta. Flash onkin kehitetty nimenomaan www-sivujen tarpeita ajatellen.

Flashin kanssa kilpailevat esimerkiksi RealAudio- ja Video, joskin nämä ovat enemmän tilaa vieviä. Yleisesti ottaen Flashia voidaan pitää positiivisena lisänä värittämään ja havannoillistamaan erilaisia sivuja, niin kauan kuin siitä ei tule itsetarkoitusta.

4. Multimedian käyttö (10 pistettä)

Tämä on hyvin pitkälti mielipidekysymys.

Tähän on koottu ihmisten erilaisia mielipiteitä, tosin mielipiteitä oli melkein yhtä monta kuin esittäjää. :)

Presidenttisivut:

Huomatkaa! Teksti ja kuvat ovat myös multimediaa. Näistä sivuista valitettiin jonkinverran, ettei multimediaa ollut.

Sivuilta löytyi mm. tekstiä, kuvaa, ääninäyte, virtuaalivierailu Mäntyniemeen ja presidentinlinnaan.

Kommentteja: